torstai, 31. heinäkuu 2008
21. Petoksen hedelmä
Nanuq aka Noniinq alkoi taas synnyttää.
Se sai kaksi pentua, tytön ja pojan, mustan ja harmaan eli Hazelin ja Danten.
Siinä samassa tapahtui myös jotain, minkä tiedettiin tulevan. Viikatemies taisi kuitenkin hieman pelätä kissoja, sillä se ei meinannut päästä niiden ohi.
Malcom oli ihan paniikissa, mutta ei auttanut vastustella.
Natalie oli hädin tuskin edes nähnyt tapahtunutta. Hän ei edes näyttänyt reagoivan asiaan mitenkään, toisin kuin kissat.
Kaiken kukkuraksi Natalie kehtasi mennä vaahtokylpyyn todettuaan, että oli saanut aikamoisen perinnön.
Kaikki taisi kuitenkin olla vain shokkia. Tästä lähin kissat olivat alituiseen nälässä kun Natalie ei itkukohtauksiltaan ehtinyt laittaa niille ruokaa.
Hän sai kuitenkin nähdä miehensä vielä kerran, silläMalcomin uurna täytyi siirtää suvun hautuumaalle.
Hazel oli välillä aika pelottava.
Yliopistolla nuoriso oli jo ensimmäisenä päivänä saanut aikaan tulipalon.
Onneksi sprinkleri taltutti palon, mutta Nigel ja Noah eivät olleet varmoja, olisivatko ehkä halunneet mieluummin kärventyä kuin kastua litimäräksi.
Nora sai tietää olevansa perijä, joten hänen täytyi pian löytää puoliso. Ennustajaeukolle hän pulitti huikeat 5000§.
Tämä puutarhuri oli kuitenkin Norasta aivan liian ujo.
Sitten kohtalo astui peliin ja tontille tassutteli tämä herra, joka esittäytyi Steveksi.
Heillä oli paljon yhteistä, kuten outo tanssityyli.
Hän oli löytänyt etsimänsä jo ennen kuin oli ollut yhdelläkään luennolla.
Seuraavana päivänä sisään pelmahti Natalie, joka oli totisesti sitä mieltä, ettei perijän sopisi laiminlyödä opintojaan. Nora kuitenkin oli päättänyt, ettei tuhlaisi lyhyttä elämäänsä moiseen turhuuteen.
Nora: Mikä SINÄ olet minua määräämään?! MINÄ olen perijä, et sinä. En anna tuollaisen vanhan pirttihirmun päättää asioistani!
Nora oli ilmeisesti loukkasi äitiään syvästi, sillä tämä lähti sanaakaan sanomatta takaisin kotiinsa. Siitä lähtien heidän välinsä olivat hatarat, eivätkä parantuneet entiselleen enää ikinä.
Nora: Palaan kotiin vielä tänään, saatpa nähdä!
Sitten hän kutsui Steven luokseen kertoakseen tälle asiansa. Mies ymmärsi täysin ja lupasi pitää vielä yhteyttäkin.
Noah löyti Steven lähettämän rakkauskirjeen, mutta luuli sitä omakseen ja laittoi sen taskuunsa. =d
Seuraavaksi Nora soitti yliopistolle irtisanoakseen itsensä koko hommasta.
Sitten täytyi enää kasvaa aikuisen mittoihin...
... ja lähteä kotia kohti.
Kotiin saavuttuaan Nora huomasi äitinsä olevan töissä, joten hän päätti etsiä itselleenkin työpaikan.
Sitten hän huomasi, että talossa oli kaksi vinkujaa lisää ja sekös olikin jännää.
Illalla Steve tuli kylään ja Nora ehdotti tälle muodonmuutosta.
Steve oli kuitenkin hieman epäileväinen.
Mutta ihan turhaan. Muutos onnistui hyvin, vaikka se olikin aika vaisu.
Ilta päättyikin hieman romanttisempiin tunnelmiin.
Aamun valjetessa Nora polvistui rakkaansa eteen, sillä hän oli sitä mieltä, että...
... olisi loistava aika omia tuo mies itselleen.
Nora: Kultimussukkahanipuppeliini, haluatko auttaa minua tehtävässäni ja kihlautua kanssani?
Steve: O-oletko t-tosissasi? M-minäkö?! No tietty!
Steve: Voi, se on niin kaunis! Niin säihkyvä ja suuri! Mistä tiesit millaisen halusin?
Steve: Tules tänne niin halitaan!
Ennen muuttoa täytyi Steven kuitenkin kasvaa aikuiseksi.
Hänestähän tulikin...komea? =D
Steve vaihtoi kuitenkin vaatteensa hieman uikkareita säädyllisempiin, sillä olihan hän vielä melkein vieraassa talossa.
Nora: Äiti, tässä on Steve. Toivottavasti tulette toimeen, sillä menimme kihloihin.
Steve: Päivää, rouva Wismont. Nyt tiedän, mistä Nora on kauneutensa perinyt!
Natalie: Etkös sitten yhtään rumempaa miestä hankkinut?
Kaiken hulinan keskellä kissanpennut olivat kasvaneet. Tässä Hazel.
Ja tässä Dante, joka on siskonsa Wandan kopio. En osaa taaskaan päättää perijää, joten auttaisitteko? =)
Natalie joutui luopumaan suuresta huoneestaan ja sai tilalle tämmöisen mummomaisen huoneen.
Nuorenparin huone taas on tällainen.
Steve oli oikein kunnon mies, joten hänkin hankki itselleen töitä, tosin pikaruokalan kassalta.
Natalie oli yhtäaikaa masentunut ja vanhuuden höperö, minkä myös Steve huomasi. Nainen suorastaan asui talon lattioilla jutustelemassa mielikuvitustohtorin kanssa.
Nora ja Steve päättivät pitää häät vielä samana päivänä. Juhliin kutsuttiin pari tuttavaa kaikki ja Noran sisarukset.
Sitten seremonia alkoi.
Juhlaväki taputti ja hurrasi haltioissaan mukaan lukien Natalie.
Nora ja Natalie jäivät viihdyttämään vieraita, mutta Steve päätti mennä nukkumaan, sillä olihan päivä ollut hänelle rankka.
Noran siirryttyä sisälle, sapui paikalle myös eräs mieshenkilö, joka luuli osaavansa tanssia.
Nora oli kuitenkin aivan toista mieltä ja myös näytti sen.
Mies osoittautuikin jonkinlaiseksi ahdistelijaksi, sillä tämä tuli kesken ruuanlaiton lepertelemään Noralle.
Jostain syystä hän olikin miehestä tätä mieltä.
Hääpari vietti yönsä parin tunnin limusiiniajelulla.
Ja myöhemmin muutamalla suutelolla.
Steven lähdettyä töihin Nora otti puhelimen käteensä sanoakseen eiliselle ahdistelijalle, ettei tällä ollut mitään oikeutta pilata hänen tuoretta avioliittoaan.
Mies kuitenkin saapui paikalle ja miten he tervehtivätkään!
Kaiken kukkuraksi päivä päättyi peiton alla.
Onneksi mies kuitenkin tajusi häipyä ennen kuin Steve ehti kotiin.
Steve olikin oikea unelmamies. Hän paistoi rakkaalleen pannukakkuja, ja mitä Nora teki?
Sinä iltana Carl-Gustaf haettiin paikkaa parempaan.
Pannukakut kuitenkin taisivat lopulta päätyä viemäriin. Steve päivitteli vasta pesemäänsä lattiaa, joka oli nyt taas likainen.
Tottahan pahoinvoinnille oli syynsäkin.
Steve oli varma, että kuuli vauvan äänen.
Raskaus alkoi viedä Noralta kaikki voimat.
Sitten maha pompahti taas entistä suuremmaksi.
Ja seuraavaksi olikin vuorossa synnytys.
Maailmaan saapui kahdeksannen sukupolven ensimmäinen edustaja, poika, nimeltä Soren.
Ja kaksosveli Silas.
Nora ei ollut ajatellutkaan, etteivät vauvat olisi olleet Steven, mutta Stevellä ei ollut vaaleansinisiä silmiä, kuten Silaksella. Oli miten oli, Steve ei saisi ikinä tietää Noran petoksesta.
Pojat saivat talon toiseksi suurimman makkarin itselleen.
Päivien kuluttua Nora sai taas huomata mahansa suuruuden.
Hetkeä myöhemmin jotain kivuliasta tuntui tapahtuvan, vaikka synnytykseen oli aikaa vielä paljon
Nora tajusi saaneensa keskenmenon, mutta kauaa ei auttanut surra, sillä kaksoset olivat kasvaneet.
Soren.
Silas.
Yläkerran käytävällä alkoi olla jo melkoinen ruuhka aina päivisin. Jos oikein huonosti kävi, niin kuin tässä, oli lattialla pari kissaa, taapero, lastenhoitaja, isoäiti ja vielä puolisokin, eikä kukaan päässyt mihinkään suuntaan.
Kesken kylpyhetken kylppärin seinästä työntyi jotain erittäin vaarallisen näköistä.
Viikatemiehellä oli taas asiaa.
Natalie: Iiiks! Vietkö minut Malcomin luo?
Nanuq ei sentään yhtä vanha vielä ollut, mutta vanhuuteen se kuitenkin oli siirtynyt.
Pian koitti kaksosten synttärit.
Ensin kasvoi vapaana oleva Soren.
Ja hieman myöhemmin Silas.
Heille remontoitiin uusi huone.
Tässä vielä muodonmuutosten jälkeen ja jos joku ei tunnista niin tässä Soren...
... ja tässä Silas.
Niin ja muistakaa äänestää kissaperijää! =D
Kommentit