Eli en lopettanut tätä, enkä aio lopettaa ennen  kuin on ihan pakko. Tällä on sama nimi kuin edelliselläkin osalla, koska en ajatellut, että sille olisi pitänyt antaa eri nimi ja se viittaa vasta tämän osan tapahtumiin. Osa on nyt muutenkin sellaista pikakelausta, koska kuvien ottamisesta on jo niin kauan, että on hyvä kun edes muistan mitä niissä tapahtui.


Taas oli saatu yksi lukukausi päätökseen(en muista monesko oli, mutta ketä kiinnostaa) ja se oli kyllä pusun arvoinen suoritus.


Monica tapaili kaupungilta löytämäänsä herraa, Gustafia, aina kun siihen oli aikaa eli koko ajan.


Gustaf oli kuitenkin pelokas mies ja ensisuudelmakin meni mönkään miehen ujostellessa.


Kun Monica tapaili Gustafia niin Malcomin seurana oli Kanikamu, josta olikin tullut hänen vakiovieraansa.


Päivien kuluttua pari koki ensisuudelmansa. Ainakin se oli Monican ensimmäinen.


Seuraavana päivänä Monica uskalsikin jo pyytää miestä kihloihin. (Anteeksi, mutta peli bugitti ja tällaisia kuvia on vielä monta)


Gustaf tuijotti säihkyvää rinkulaa aivan hölmistyneenä.


Hetken päästä hän kuitenkin pujotti renkaan sormeensa ikionnellisena, mutta Monica näytti hieman katuvan sitä.


Onnellisesti kihlautunut Monica näki toistuvasti samaa painajaista isoäitinsä äidistä, Aurista.


Kappas! Saatiinhan se tulipalokin vielä aikaan. Valitettavasti keittiö taitaa nyt palaa maan tasalle, sillä Monica ja Malcom ovat loppukokeessa kummatkin.


Tuntien päästä Monica saapui viimein yliopistolta saaden erinomaisen arvosanan.


Voivoi mikä häntä keittiössä odottikaan.


Hella oli jo mennyttä, mutta Monica vain mietti, soittaakko palokunta vai  sammuttaakko itse.


Ei hän voinut palokuntaa soittaa, sillä ainoa puhelin oli keittiössä, eikä sinne päässyt ellei sammuttanut paloa. Niinpä Monica koitti urheasti taltuttaa tulta, mutta se vain yltyi.


Viimein Malcom pääsi kokeesta, mutta oliko jo liian myöhä?


Viikatemies oli jo paikalla, mutta tuli riehui vieläkin. Se täytyi ensin sammuttaa, ettei Malcom joutuisi liekkien uhriksi itsekin.


Valitettavasti sammuttamiseen meni liian kauan ja Viikatemies oli jo tehnyt päätöksensä. Monica oli nyt toivottavasti paremmassa paikassa, mutta miten kävisi Malcomin.


Ei Malcom voinut enää jäädä opiskelemaan, joten hän soitti taksin ja lähti kotiin, sillä nyt hänestä tuli perijä.


Koti oltiin muutettu pienemmälle tontille lagittelun vuoksi, joten tietenkin oltiin rakennettu myös uusi talo.


- Miksi näin piti käydä?! Miksi Monican piti leikkiä sen tulen kanssa?!! En minä halua periä tätä huushollia! Halusin vain olla menestyvä juristi ja tiedemies, enkä mikään suurperheen isä! Kaikki on nyt pilalla kiitos sen, joka jätti lihapullat hellalle.


Sillä välin kun Malcom oli ollut yliopistossa, oli Basil viety kissojen taivaaseen ja Sasha oli synnyttänyt kaksi pentua; Bellan ja Mortimerin.


Muodonmuutoksen jälkeen Malcom oli kuin nakutettu tehtäväänsä.


Nyt vain etsimään perijälle puolisoa. Jaahas, Monican puoliso nyt ainakin löytyi.


Malcom piti tanssilattian pitkään itsellään.


Sitten tanssimaan uskaltautui Gustaf.


Ja pitkän ajan päästä seuraan lyöttäytyi kolmas miekkonen. Jostain syystä naiset eivät uskaltaneet lähteä tanssimaan, vaan he siemailivat paukkujaan sivistyneesti sivummalla puhuen maailmanrauhasta.


Lopulta Malcom oli aivan uupunut, eikä koko paikassa näkynyt enää yhtäkään naista. Baarissa oli jäljellä vain Gustaf ja kaksi pelottavaa ''veljestä'', joista toinen flirttaili Malcomille.


Koska Malcom ei halunnut miestä vaan vaimon, täytyi suunnata muualle.


Seuraava paikka oli hieman trooppisempi.


Sielläkin oli melko samanlainen tarjonta.


Niinpä oli pakko turvautua treffipalveluun ja kappas vaan, sieltähän saatiinkin oiva seuralainen; Natalie Sims. Malcom sai neidin numeron ja sitten hän lähti kotiin. Siitäpä Natalie suuttuikin ja vannoi, ettei enää koskaan haluaisi nähdä Malcomia.


Sitten täytyi etsiä töitä. Malcom olisi kovin mielellään tahtonut olla edelleen juristi, mutta hän joutui tyytymään poliisina oloon.


Tove oli Ronin kanssa istuttanut kasvihuoneeseensa niin paljon tomaatteja, että niistä täytyi olla koko ajan huolehtimassa, oli sitten yö tai päivä.


Malcom nautti vanhempiensa seurasta nyt enemmän kuin ikinä ennen. Harmi vain että elämänsä oli jo lyhenemään päin.


Ensimmäisen työpäivänsä jälkeen Malcom luuli saavansa olla rauhassa, mutta niinhän ei käynyt. Ensin hänen kimppuunsa hyökkäsi hänelle tuntematon esiäiti.


Ja ennen kuin hän oli päässyt edes silälle asti, hyökkäsi jo toinenkin kummitus.


Myös Ronan sai kummituksista osansa ja niin saivat kaikki muutkin perheessä. Silloin päätettiin, että heti kun Malcom menisi naimisiin, siirrettäisiin haudat toiselle tontille.


Malcom oli jo varsin sopeutunut perijyyteensä ja niinpä hän maalasi itsestään kuvan muiden perijöiden viereen.


Mortimer ja Bella kasvoivat aikuisiksi ja varsin tylsän näköisiksi.


Tove päätti, että Bella saisi jäädä taloon ja luovutti Mortimerin eläinsuojeluyhdistykseen.


Ronan taas adoptoi uuden kissan.


Tällainen kisumisu sieltä sitten toimitettiin. Herran nimi on Kuzco.


Tove osti myös akvaarion ja kaloja, mutta luultavasti ne eivät pitkään eläisi.


Seuraavana päivänä se tapahtui, mitä oltiin pelätty. Viikatemies saapui, mutta Malcom vain pälpätti puhelimessa neitonsa kanssa.


Ronin aika oli lopussa.
- Häh? Eikä... ei voi olla...


- Eiii!! Et voi! Haluan nähdä lapsenlapseni!! Päästä irtiiii! EIII!
Mutta Ronan ei pärjännyt Viikatemiehelle.


Kaiken kukkuraksi Kuzco oli karannut. Malcom huomasi sen vasta yömyöhään ja soitti poliisille.


Heti seuraavana aamuna Malcom pyysi ennustajaeukkoa tuomaan hieman lemmeneliksiiriä. Natalie nimittäin oli vieläkin vihoissaan huonosta kohtelustaan.


Kunnon kulaus ja eikun menoks. Eiköhän tällä nyt yksi nainen lepyytellä.


Ei se niin vain onnistunutkaan. Natalie törkkäsi lähestyvän Malcomin heti kauemmas.


Siispä täytyi vain luottaa keskustelutaitoihin.


Päivien kuluttua Kuzco saapui kotiin.


Ja päivien kuluttua lämpeni myös Natalien ja Malcomin suhde.


Lopulta Malcom sai Natalien vakuutettua siitä, että täällä olisi paljon parempi asua ja Natalie muutti Malcomin luo.


Samaan aikaan Tove oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen todistajinaan kissat.