sunnuntai, 17. helmikuu 2008
7. Tylsää elämää remontin keskellä
Uudelleen asentamisen myötä perhe koki aikamoisen muodonmuutoksen. Talo nimittäin purettiin ja tilalle rakennettiin uusi ja mahtava talo. Aikamoinen linnake siitä kyllä tuli, etten sanoisi. En jaksanut suunnitella sitä itse, joten tein sen valmiista pohjapiirrustuksesta. Huoneista tuli aivan liian isoja, mutta saa kelvata ainakin neljänteen polveen asti.
Ensimmäinen vieras saapui paikalle ja kukapa muu se voisi olla kuin posteljooni. Tomas koki velvollisuudekseen tervehtiä häntä, sillä tämä toisi joka ikinen aamu perheelle jotain tärkeää.
Vanhasta talosta oli periytynyt ainoastaan ruokapöytä. Trudykin oli näemmä perinyt jotain, nimittäin äitinsä pöytätavat.
Uuden talon ensimmäinen huonekalu oli vanhempien sänky, johon he ihastuivat ikihyviksi sen nähdessään.
Kun kaikki muut olivat lähteneet kouluun ja töihin, ei Turkalla ollut tyhjässä talossaan mitään tekemistä. Hän joutui kuluttamaan aikaansa bongaamalla talon ohi kulkevia naapureita. Eräs heistä sattui olemaan paikallisen puutarhakerhon jäsen, joka arvosteli toisten pihoja. Niinpä Turkka pyysi häntä arvostelemaan pihaansa ja antamaan neuvoja kasvien hoidossa, mutta miespä ei suostunut moiseen ajatukseen. Hän käski hankkimaan ainakin viisi kasvia ennen kuin edes katsoisi pihaa. Tyhjätaskuinen Turkka lähetti miehen matkoihinsa, sillä hän ei kuluttaisi pieniä varojaan johonkin ruohoihin.
Yksityiskoulu ja uusi talo tekivät terää, nimittäin Tomas oli saanut numeronsa nousemaan.
Myös Tasha sai kympin, mutta Trudy-raukka jäi ilman.
Trudy oli saanut uusia veikeän näköisiä kavereita, joiden kanssa jutteli monta tuntia päivässä ja läksyt meinasivat unohtua.
Jos Trudy sai kavereita, niin Tomas sai vihamiehiä, jotka tunkivat koulun päätteeksi taloon ja kiusasivat häntä. Tästä Tomas suuttui niin, että unohti portaiden olemassaolon ja lävisti takaraivonsa niillä.
Tomas oli päättänyt lihottaa perheen ruipeloa kukkaroa ja hankki töitä pikaruokalan kassalta.
Dede oli perheen todellinen rahareikä, sillä hän toi päivisin töistä vain vähän päälle 200§ ja tuhlasi ne välittömänsti laskuihin, jotta uusiin huonekaluihin ei jäisi rahaa.
Viimein Tasha kasvoi ulos tarralenkkareista, jotka vaihtuivat vastavärikkäisiin ryysyihin.
Tasha sai tavoitteekseen suosion aivan kuten äitinsäkin ennen muinoin.
Töiden jälkeen Tomas joutui hautautumaan läksypinoonsa, jonka vieressä odotti siskojenkin läksyt, jos vaikka joku innokas hikipinko erehtyisi tekemään ne.
Elämä todellakin oli tylsää ainakin Turkan kohdalla. Miehen aktiviteetteihin kuului kylppärin luuttuaminen ja muutenkin toisten jälkien siivoaminen, sillä koko muu perhe oli sottapyttyjä kun taas Turkka oikea siivousintoilija.
Pienillä tuloillaan Tomas oli saanut ostettua kaukoputken, jolla hän öisin tiiraili kaukaisia tähtiä ja galakseja. Häntä oli alkanut kiinnostaa pienet vihreät miehet ja hän toivoi joskus saavansa osallistua heidän salaperäisiin risteytys-kokeisiinsa.
Kasvun myötä Tasha oli saanut oikeuden tehdä oikeaa ruokaa. Hän osoitti kokkaustaitojaan sytyttämällä tulipalon heti laitettuaan pannun liedelle.
Tasha ei kuitenkaan ollut aivan tyhmä, sillä hän tajusi soittaa palokunnan paikalle, eikä jäänyt kauhistelemaan tulipaloa niin kuin moni muu olisi tehnyt.
Palo oli hetkessä sammutettu ja palomies kaahasi pois.
Talon ainoa hupilaite oli pikkuruinen radio, jonka ympärille usein kerääntyi koko perhe tanssimaan huonon tuulensa pois.
Trudy ei jaksanut tehdä läksyjään, joten se taakka vierähti Tomasille.
Kouluun oli aina kivaa lähteä ja varsinkin silloin kun talossa ei sattunut olemaan tekemistä.
Turkka oli taas jäänyt yksin kotiin ja tarvitsi kipeästi seuraa. Hän soitti treffipalvelijalle ja pian hän oli jo pyytämässä sokkotreffejä.
Turkka ei tainnut tajuta tekevänsä suurta virhettä, mutta onneksi hänen seuralaisensa huomasi sormuksen, eikä vienyt juttua sen pidemmälle vaan poistui tontilta vähin äänin.
Epäonnistuneiden treffien jälkeen Turkka löysi pihaltaan Tomasin kaukoputken ja uteliaana hän innostui tutkimaan muun muassa naapureiden kukkapenkkejä ja ambulanssien toimintaa.
Vihdoin oli Trudynkin aika saada kymppi, tosin se oli täysin Tomasin ansiota. Jihuu!
Samana iltana Trudy päätti ottaa sisaruksensa kiinni ja kasvaa teiniksi.
Hän kävi siskonsa vaatekaapilla ja ryhtyi tavoittelemaan suurta rahamäärää, eli toisin sanoen hänen tavoitteensa on mammona.
Löytäessää aamulla lehden pihalta, Trudy etsi itselleen töitä opetus-uralta.
Eräänä aamuna pihalla kipitti hurjaa vauhtia söpöyden ilmestys, Haisuli Haisunäätä. Onneksi kaikki kuitenkin tiesivät, ettei siihen pitänyt mennä koskemaan tai muuten tulisi hajut naamalle.
Haisuliin ihastuneena Tomas päätti hankkia perheeseen pienen karvakasan. Hän saapui erääseen söpöön lemmikkikauppaan ja asteli suoraan sisään.
Kaupan perältä löytyi jos jonkinmoista elukkaa, mutta Tomas ei ollut vielä päättänyt hankkisiko kissan vai koiran.
Valinnanvaraa oli niin paljon, että Tomas päätti ostaa lemmikille ensin kaulapannan jos toisenkin, sillä niitä ei voisi olla koskaan liikaa.
Täydellä mahalla on parempi shoppailla ja niinpä Tomas suuntasi nenänsä kohti ravintolaa, joka kaupan vieressä nökötti. Mitäköhän eläinkaupan ravintolassa tarjottaisiin? Koirankeksejä?
Tarjoilija hyökkäsi paikalle ottamaan tilauksen vastaan. Tomas pyysi päivän erikoisen ja toivoi sen olevan jotain terveellistä, jottei pääsisi lihomaan.
Terveellisyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta suklaakakku maistui pojalle ilmeestä huolimatta ja nyt päästäisiin ostamaan se lemmikki.
Tomas oli ollut aina sitä mieltä, että kissat ovat kivempia ja hän ostikin pulskan puoleisen kissa-herran, joka ei ollut yhtään Frankin näköinen, mutta sen hän sai nimekseen.
Frank ei pitänyt koirista lainkaan ja osoitti mieltään hyökkäämällä puolustuskyvyttömän koirapatsaan kimppuun.
Frankin istuttua sievästi takapenkille kaksikko poistui kaupasta.
Tomas käväisi äitinsä tavoin suuressa ulkoilmabaarissa katselemassa näkymiä. Tälläkin kertaa miehiä oli harvemmassa määrin, mutta ei Tomas välttämättä miestä etsinytkään.
Tomas tilasi juoman jokaiselta katseen kestävältä neidiltä ja siinä meni niin kauan, että kello oli jo yö. Viimein tehtävänsä suoritettua hän sai ostettua kauan haaveilemansa kännykän.
Kotopuolessa Deden oli aika vanhentua.
Hänestä tuli melkein täsmälleen saman näköinen kuin äitinsäkin oli ollut vielä eläessään.
Saavuttuaan kotiin ja tutustuttuaan uuteen äitiinsä Tomas soitti yliopistolle. Hän haki stipendiä jo toisen kerran ja sai tällä kertaa jonkin sim akatemian apurahan. Tomas oli vielä kahden vaiheilla yliopiston kanssa, sillä hän ei siskojensa kanssa todellakaan osannut päättää menisikö yliopistoon vai ei.
Dede kehotti poikaansa pysymään kotona, sillä hänen yliopistovuotensa olivat olleet yhtä kurjuutta.
Siinä se oli. Huhhuh, siinä meni neljä tuntia, vaikka lyhyt osa olikin o.o Osasta varmaan huomasikin jo ketä olen kaavaillut perijäksi. =P Perijää saa alkaa äänestää, mutta varoitan, että miespuolinen kauneus ei ole pelini npc-hahmojen bravuuri. =)
Kommentit